Nap­pa­sin sateen­kaa­res­ta kuvan vii­me vii­kol­la ja poh­din, että onko­han sateen­kaa­ren pääs­sä aar­re? Toi­saal­ta jär­ven pin­taan hei­jas­tuu var­jo ja sateen­kaa­ri onkin jat­ku­mo. Mis­sä se aar­re sit­ten on? Mie­tin myös, että kuin­ka pie­ni het­ki se on, kun sateen­kaa­ri näkyy ja sit­ten tai­vaan­ran­ta taas muut­tuu.

Juhan­nus on alka­mas­sa ja perin­teen mukaan sii­hen kuu­lu­vat juhan­nus­tai­at: ”Kun juhan­nusyö­nä kat­soo kai­voon tai lam­peen, näkee tule­van puo­li­son.” tai ” Juhan­nusyö­nä katol­le hei­te­tyn ken­gän kär­ki ker­too, mihin päin jou­tuu muut­ta­maan.” No olis­han se haus­kaa hei­tel­lä ken­kää katol­le ja kat­soa mihin kär­ki näyt­tää.

Poh­ties­sa­ni aar­tei­ta ja tai­ko­ja tulee mie­leen pysäh­ty­mi­sen tär­keys omien aja­tus­ten äärel­le. Mitä toi­voi­sin, että lam­pi hei­jas­taa minul­le tai mitä toi­voi­sin, mihin se ken­gän kär­ki näyt­tää vai oli­si­ko kui­ten­kin muka­va asua sii­nä mis­sä asuu.

Unel­moin­ti ja haa­vei­lu on oman mie­len ohjaa­mi­sen tai­to, joka lisää tie­toi­suut­ta omis­ta tar­peis­ta ja toi­veis­ta. Unel­moin­nin avul­la me näem­me mah­dol­li­suuk­sia täs­sä het­kes­sä ja tule­vai­suu­des­sa. Tart­tu­mal­la nii­hin mah­dol­li­suuk­siin, omien arvo­jen mukai­nen ja mie­le­käs elä­mä on mah­dol­lis­ta. Yhtä päte­vää on työ­kon­teks­tis­sa löy­tää rat­kai­su­ja täl­lä samal­la mie­len ohjaa­mi­sen tai­dol­la. Heit­täy­dy­tään löy­tä­mään rat­kai­su­ja visioin­nin avul­la, jol­loin unoh­de­taan rajoit­ta­vat teki­jät het­kek­si ja luo­vuus pää­see val­loil­leen.

• Mitä ääneen lausu­mat­to­mia haa­vei­ta sinul­la on?
• Jos oli­sit oikein roh­kea niin mitä teki­sit?
• Mitä toi­vot itsel­le­si juu­ri nyt?

Unel­mien täy­teis­tä juhan­nus­ta!